Muutamisen viikkoa takaperin tulin tilanneeksi ehkä maailman söpöimmät ja ainakin oman vaatekaappini erikoisimmat housut. Olimme jo hetken miettineet mieheni kanssa yhteistä tilausta eräältä verkkosivulta. Mieheni ostokset olivat jo selvää kauraa, mutta omani olivat pitkän ja hartaan mietinnän tulosta. Törmäsin sivuilla itselleni niin erikoisiin housuihin, että toisaalta mieleni halajasi päästä kokeilemaan, mutta toisaalta niihin oli pieni varautuneisuus, entä jos ne eivät sovi juuri minulle, entä jos näytän ihan typerältä.
"Naiset osasivat jo 1930-luvulla pukeutua mukavasti ja tyylikkäästi. Olemme seuranneet heidän jalanjälkiään: Nämä ”Marlene” -housut tarjoavat leveimpien korkeavyötäröisten housujen ominaisuudet. Housuissa on irrotettava koristeellinen rusetti ja housut ovat muotimerkki Dancing Daysin valmistamat."
Päädyin kuitenkin leikkimään uppo riskasta ja ruti köyhää, lisäsin housut yhteiseen ostoskoriimme. Kylkeen tulin tilanneeksi myös paidan, jonka ajattelin sopivan housujen pariksi kuin nakutettu. Myös paita oli erikoisimpia valintojani, sellainen jollaista minulla ei ole koskaan aikaisemmin ollut.
Valitsin housuista sen kaikkein pienimmän koon, xs, luonnollisesti. Saavuttuaan olivat housut kuitenkin suuret vyötäröstä ja totutusti myös pitkät lahkeista. Hetken pyörittyäni peilin edessä ja tutkailtuani saumoja päätin löysästä vyötäröstä huolimatta pitää housut. En ihan kuitenkaan tarvinnut niin suurta syömis ja juomis varaa kuin housut tarjosivat, joten (niinkuin arvata saattaa) päätin ruveta kavennus ja samalla myös lyhennys puuhiin.
Eikun tuumasta toimeen ja sivusaumat auki puoleen reiteen asti. Päädyin ottamaan saumaa sentin verran kustakin kappaleesta sisäänpäin eli yhteensä housut kapenivat vyötäröltä nelisen senttiä. Ainut haasteellisempi kohta oli vetoketjusivun ja vetoketjun uudelleen ompelu, muuten nämä housut olivat yllättävän mukavaa kavennettavaa.
Housujen pituudesta tulin napanneeksi kuutisen senttiä pois, jolloin ne jäivät sopivan korkkari mittaisiksi. Näissä housuissa törmäsin minulle ihan uuteen lahkeiden taitto tapaan ja koska halusin tehdä housut ihan alkuperäisen näköiseksi, tulin opetelleeksi senkin. Lopuksi prässäsin vielä lahkeet samanlaiseksi millaisena ne alunperin olivatkin. Tein oikeastaan kaiken tismalleen samanlaisesti kuin ne olivatkin, näin housut säilyttivät alkuperäisen lookkinsa pienentymisestään huolimatta.
Koko operaatio osottautui yllättävän opettavaiseksi, sain näkökulmaa housujen vyötäröstä ja vaikeimmista saumoista eli sivusaumoista. Lisäksi opein uuden lahkeiden taitto tavan, mikä on omasta mielestäni melkoisen hienon näköinen. Ja samalla tuli myös muistuteltua prässääminen mieleen. Oikeastaan nyt minulla alkaa olla hallussani jo kaikki tarvittava tieto kauan haaveilemieni Marilyn housujen tekoon. Ehkä tässä olisi ainesta jossain kohtaa toteutettavalle projektin tyngälle.
-Satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti