Uusi alku pidennyksille

Kun kelataan hetki elämää taaksepäin, hiusteni ollessa liilat, minuun iski into pidennyksiin. Liilan tukkani aikana kerkesin tekemään itselleni kahdet pidennykset, toiset tummalla tyvellä ja toiset ihan vain liilat. Mielen ja värin vaihtuessa vaaleanpunaiseen suuntaan, kummatkin jäivät kaapin perukoille odottamaan, josko mieleni vaihtuisi takaisin. Niin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan olen totaalisen tykästynyt vaaleanpunaiseen hempeään ja todella helppoon my little pony väriini.

Sain sitten pienen päähänpiston kokeilla, että kun en tukkaani ole muuttamassa mihinkään suuntaan, onnistuisiko pidennysten väriä muuttaa. Tiesin sen, että pidennykset eivät hirveitä käsittelyjä kestä, koska vaaleat pidennykset on jo valmiiksi niin käsitellyt, ettei niiden enempää tarvitse kestääkkään. Vaihtoehdoksi jäi kokeilla syväpuhdistavan shampoon tehoja. Riskinsä siinäki oli kuivattan vaikutuksen suhteen, mutta toisaalta ei ollut mitään menetettävää, koska pidennykset olivat vain kaapin täytteenä liilana. Syteen taikka saveen!

Lähestyin ongelmaa nimeltä liila ämpärin kanssa. Laitoin ämpäriin syväpuhdistavaa shampoota sekä vettä ja osiot sinne lillumaan. Annoin niiden olla jonkin aikaa siellä ja huomasin, että kyllähän se väri haalenee. Kun vesi alkoi muistuttamaan väriltään liilaa, kaadoin sen pois ja laitoin uuden seoksen. Toistin tämän vielä kertaalleen ja viimeisin vesi olikin enemmän kirkasta kuin liilaa, mutta niin myös pidennykset olivat enemmän blondia kuin liilaa. Tietysti pienen pieniä värijäämiä oli, mutta ne olivat niin hailakoita, etteivät ne mitään haittaisi.

Lillutusten jälkeen hellein pidennyksiä kosteuttavan hoitoaineen voimin. Annoin sen vaikuttaa jonkin aikaa yksinään ja sen jälkeen lisäsin väri-hoitoaine seoksen päälle. Lopuksi huuhtelin pidennykset kaikista tököteistä puhtaaksi.

Kun väri oli kunnossa, päätin harrastaa myös pientä askartelua yhdistelemällä osioita toisiinsa. Näin pidennyksistä tuli paksummat ilman, että pää on tungettu ihan täyteen klipsejä.

Yllätyksekseni pidennykset kestivät operaation eikä tukan kunnosta edes huomannut, että sille olisi mitään tehty. Pidennys pysyi hyvänä koko kidutuksen. Olin henkisesti valmistautunut jo heittämään ne roskiin, jos eivät kestä tai kuivuvat korpuiksi, mutta ei, ei yhtään mitään. Onnistumisen myötä minulla onkin nyt kahdet käyttökelpoiset pidennykset ja vain yhdet kaapin täytteet, olen tyytyväinen! Värin pois saamista helpotti varmasti se, että liilakin oli melkoisen hailakka pastelliväri, joka on muutenkin paljon vaivattomampi saada pois kuin jokin kirkas ja värikylläinen väri.

-Satu

Vaihtelua vaaleanpunaisella

Maanantaina sain pienen päähänpiston vaaleanpunaisesta tukasta. Vanha liila kulahti aina vaaleanpunaiseen suuntaan, eli suuresta muutoksesta ei oikeastaan ollut kyse. Kulahtaneena väri oli todella hailakan vaaleanpunainen, niin ajatuksena oli tehdä siitä inan verran voimakkaampi versio.

Maanantaina aloitin aamuni hakemalla kaupasta pinkkiä väriä. Vanhasta väristä oli vielä jäljellä tummempia raitoja, latvat olivat omaan silmääni hieman likaisen väriset ja juurikasvu alkoi pilkottaa. Niinpä operaatio alkoi kevyellä, "puhdistavalla" vaalennuspesulla.

Vasemmalla lähtökohta ja oikealla pohjatyön jälkeen.

Kun pohjatyö oli hoidettu, oli jännimmän vaiheen aika eli itse värin. Lantrasin pinkkiä väriä reippaalla kädellä hoitoaineella, sekotussuhde taisi olla jotain 1/8 väriä ja 7/8 hoitoainetta. Värinä toimi Live color xxl ultra brights shocking pink ja hoitoaineena TRESemmé moisture rich.

Tällä kertaa kaikki ei vaan mennyt ihan niin putkeen, mitä olin suunnitellut. Tukka imikin väriä kuin sieni, huomattavasti voimakkaammin, mitä olin luullut ja kuten arvata saattaa, tukasta tuli räikyvän pinkki. Tässä kohtaa voi sanoa, että onneksi kyseessä oli vain suoraväri ja sen kuluttamiseen on niin monta koppas konstia, joten hätä ei ollut pinkin näköinen, vaikka tukan pitikin olla perjantaiksi kunnossa.

Kuvassa ei näytä ihan niin pahan räikyvältä, mutta päivänvalossa asia oli ihan eri.

Tiistaina kokeilin kulahduttaa väriä syväpuhdistavan shampoon voimin. Väriä lähti kyllä hieman, mutta ei minun makuun tarpeeksi. Keskiviikkona otin astetta kovemmat otteet ja kehiin tuli c-vitamiini vaalennus. Tarkemmin c-vitamiini vaalennuksesta täältä. Tällä kertaa tein sen huomattavasti laimeampana kuin viimeksi ja laitoin syväpuhdistavan shampoon joukkoon vain vajaan pussin askorbiinihappoa. Sain jo toiseen kertaan huomata, että tökötti toimii oikeasti ja väriä lähti niin sopivan paljon kuin olin toivonutkin.

Vasemmalla syväpuhdistavan jälkeen ja oikealla c-vitamiini vaalennuksen jälkeen.

Torstaina pääsinki taas värjäyshommiin, koska joistain kohdista tukka puhdistui lähes valkoiseen asti, joten pientä lisäväriä se kaipasi. Maanantaista oppineena laitoin väriä vain herneen verran ja hoitoainetta lopun määrän. Kulhossa väri näytti todella vaalelta, mutta en hämmentynyt siitä tällä kertaa vaan laitoin värin päähän. Torstain lopputuloksesta tuli juuri sellainen, mitä olin maanantainakin ajanut takaa ja sain epäonnistumisesta huolimatta värin kuntoon perjantaiksi, jolloin lähdin nauttimaan vuosittaisesta tyttöjen risteilystä.

Lopputuloksena supersöpö karkki vaaleanpunainen.

-Satu

C-vitamiini vaalennus

Aikaisemmissa teksteissäni olenkin jo kertonut olevani hirveän innokas touhuamaan hiusten parissa. Olen myös innokas kokeilemaan kaikkea uutta, niin tököttejä kuin toimintatapojakin. Tällä kertaa korviini kantautui c-vitamiini vaalennus.

Aloitin muutama kuukausi sitten operaation punamustasta tukasta tummasta liukuvärjättyyn hempeän liilaan.

Kuva lainattu. Niin sanottu inspiraatio kuva

Eniten vaikeuksia on tuottanut mustan pois saanti ja tasaiseksi saanti muihin hiuksiin nähden. Lisäksi haastetta on tuonut myös se, että tukkani on punaisen jälkeen imenyt hirveästi sinipigmenttiä. Ensimmäisen violetin laiton jälkeen hiukset kulahtivat siniseksi, pienikin punartavuus oli kuin tipo tiessään. Tämän jälkeen vaalensin sinistä vähemmälle ja yritin uudelleen tasoittaa entisen punasen osan ja mustan osan sävy eroa. Ero jäi edelleen huomattavaksi, mutta en viitsinyt rääkätä tukkaani enempää, vaan laitoin väliaikaisen värin, huomattavasti punertavamman liilan. Lopputulos oli entisen punasen osan kohdalta suloisen pinkihtävä liila, mutta entisen mustan kohdalta tunkkaisen punainen.

Muutos kuvina

Nyt kun olin jo jonkin aikaa antanut värin kulahtaa ja tukan levähtää, sain viime viikon perjantaina päähänpiston kokeilla c-vitamiini vaalennusta. Jotenka töistä päästyäni menin apteekkiin hakemaan askorbiinihappoa ja eikun tuumasta toimeen. Perjantaina sekoitin askorbiinihappoa ihan tavalliseen shampooseem. Muhitin seosta hiuksissa pussien sisällä reippaan tunnin ja lopputulos oli yllättävä, väriä tosiaan lähti! Ja vaurioita, ei missään. Pieni kuivattava vaikutus oli, mutta sekin helpotti hoitoaineella ja öljyllä.

Tein tänään operaation uudelleen, tällä kertaa sekoitettuna syväpuhdistavaan shampooseen. Väriä lähti jälleen rutkasti. Kovin suurta eroa seosten välillä ei ollut, värin poistavuus oli miltein sama, inan verran syväpuhdistava ehkä tehokkaampi, mutta tuntui kuivattavan enemmän. Kuitenkaan ei puhuta oman tukkani kohdalla mistään mahdottomasta kuivumisesta, pienellä hemmottelulla korjattavissa olevasta vain.

Tämän hetkinen väri (älkää ihmetelkö tukan lyhenemistä tähän kuvaan, kävin napsasemassa pikkaisen pois viime viikolla)

Lopputulos: oman kokemukseni perusteella c-vitamiini vaalennus on toimiva tapa vaalentaa liian tummaksi menneitä suoraväri vahinkoja ja toistoilla saa poistetuksi suoravärin kokonaankin pois. Ehdoton plussa on hellävaraisuus, eikä kuivattavuuskaan ollut paha. Hyvin todennäköisesti tulen tulevaisuudessakin hyödyntämään c-vitamiinivaalennuksen mahdollisuuksia päähänpistojeni toteuttamiseen.

-Satu