Kesätukka

Eilen tulin piipahtaneeksi niinkin ihanassa paikassa kuin kampaamossa. Viimeisimmästä tukan leikkuusta oli vierähtänyt jo jonkinmoinen tovi. Viime kerralla kun tukkani oli leikkuun tarpeessa, ryhdyin puuhan omin kätösin, mutta tällä kertaa halusin päästä ylellisyyksiin eli oikealle kampaajalle. Käännyin tässä asiassa luottokampaajani puoleen, mitä sitä parasta vaihtamaankaan.

Tiistai iltana minulle syttyi ajatus aikaisempaa paljon lyhyemmästä tukasta, tuli sellainen fiilis, että nyt kunnon kesätukkaa kehiin. Ensimmäinen ajatus minulla oli sivuilta ja takaa kokonaan kone lyhyt leikkaus, ihan molemmin puolin päätä. Kun eilen sitten vihdoin pääsin kampaajalle, tuli hän ehdottaneeksi, että josko vedetäänkin vain toinen sivu ja takaa kone lyhyeksi. Mietein, no mikä jottei. Koska minulla on täydellinen luotto kampaajani silmään ja taitoihin, en jäänyt sitä pidemmäksi aikaa miettimään. Ja voihan sitä sitten seuraavalla kerralla kokeilla taas ihan jotain muuta.

Olin hirveän innoissani ja malttamaton koko leikkauksen ajan. Olen jotenkin kummasti alkanut myös nauttimaan siitä, että hiustuppoja vaan lentelee pois päästäni. Hupinsa toki kullakin, mutta kun miettii pitkätukkaista Satua, oli pienenkin tupon menetys kauhun paikka. Ehkä tämä lyhyt hiusmalli on vaikuttanut ajatusmaailmaani. Siinä se tukka sitten lyheni ja lopputuloksesta tuli omaan mieleeni aivan mahtava, kunnon kesätukka, mitä lähdinkin hakemaan. Poistuin kampaamosta kaikin puolin tyytyväisenä kotiin häpelöimään uutta tukkaani.

Nyt saa minun puolestani kesä jo tulla!

P.S. jos tykkää seurata toohotuksiani reaaliajassa, löytää minut nykyään myös instagramista nimellä satu.rinne

-Satu

Lyhyt tukka vs pitkä tukka

Viimeisimmän vuoden aikana olen tullut kokeilleeksi tukkaani vaikka mitä pituuksia. Vuosi takaperin se oli pitkä pehko, josta olen matkannu kerta kerralta vain lyhyempään ja nyt tällä hetkellä päässäni on lyhyt, kaunis pixie-leikkaus. Viimeisin vuosi onkin ollut yhtä tukan lyhennystä ja kaikki pituudet on tullut kokeiltua. Jopa ne joihin en olisi koskaan ajatellut uskaltautuvani. Nyt päätinkin koota pientä omakohtaista plus-miinus listaa pitkästä tukasta, polkasta ja pixiestä

Pitkä pehko
+ Äärettömän monipuolinen kampausten kanssa ja myös kaikki letittäminen ynnä muu on helpompaa kun tukka ei lopu kesken vaan sitä piisaa ja piisaa.
+ Helppo luonnonkiharan kanssa, koska tukassa on niin paljon painoa, ettei kiharuus tunnu ollenkaan pahalta ja kurittomalta
+ Minulle tuttu ja turvallinen, päässäni on vuodesta toiseen komeillut pitkä pehko.
+ Hyvin hoidettuna ja laitettuna upea, terveet ja laitetut pitkät hiukset yleensä herättää ihastusta ja ihmetystä.
- Aikaa ja hoivaa vaativa, kihartaminen, suoristaminen ja muu laittaminen on melkoisen aikaa vievä prosessi, koska tukkaa vain riittää. Myös kaikki hoito toimenpiteet pitää olla kunnossa, kosteutus sun muu, jotta tukka on ja pysyy kauniina, etenkin jos värjäilyjä harrastelee.
- Väri menekki on aivan tolkuton ja niiden ylläpito voi käydä kalliiksi, etenkin shokkivärien kanssa. Myös shampoo ja hoitoaineet ovat nopeasti kuluvaa tavaraa.
- Lämpimät kesäpäivät tuntuvat entistä lämpimämmiltä kun niska hikoilee tukan lämmittävästä vaikutuksesta. Toinen vaihtoehto on päänsärkyä aiheuttavat ponnarit ja nutturat, se tukka kun vain painaa ihan tolkuttomasti.
- Luonnon kiharaan yhdistettynä, sateiset ja tuuliset päivät ovat inhottavia, vaikka tukka olisi kuinka kivasti, on se ulos astuttaessa piloilla.

Pirteä polkka
+ Yllättävän monipuolinen, kiharrus ja letittäminen ynnä muu onnistuu niin kuin pitkänkin kanssa, useimmiten se vain vaatii enemmän sorminäppäryyttä kuin pitkän kanssa, koska tukkaa on rajoitetusti.
+ Tökötti menekki on huomattavasti pienempää.
+ Hoidon tarve ei ole niin järkyttävä kuin pitkän kanssa, koska latvat ovat luonnolisesti paljon tuoreemmat kuin pitkässä, jolloin kärsimis lista on huomattavasti lyhyempi
+ Helppo vaihtoehto piristystä kaipaavalle pitkä tukkaiselle henkilölle. Menetys ei ole niin suuri, mutta kokonaisilme muuttuu heti.
- Luonnonkiharan kanssa suurempi tahtojen taistelu kuin pitkä tukka. Tukan paino on huomattavasti vähäisempi, joten kuriton kiharuus on arkipäivää ja laittamiseen saattaa upota aikaa.
- Helppo arki ponnari tai letti ei välttämättä onnistu tukan lyhyyden takia, joten hätäiset laittoratkaisut ovat pois pelistä.
- Kelirajoitteisuus on yhtä paha ellei pahempikin kuin pitkän tukan kanssa, koska keveytensä puolesta menee kiharuus ja pörröisyys hyvinkin holtittomaksi. Helpommin käy kun painaa pipon päähän ja tukka kokonaan sen alle ulkoilmailun ajaksi.
- Kasvaa melkoisen nopeasti ulos mallistaan, kuitenkin polkkatukka on kauneimmillaan vasta leikattuna suorien linjojen kera.

Peloton pixie
+ Rohkea valinta, etenkin pitkän tukan taikka ihan vain polkan jäljeen. Mitä radikaalimpi on pituusero vanhaan, sitä enemmän se saa suut loksahtamaan auki.
+ Tökötti menekki on hyvin vähäistä ja muutenkin hoito ja värjäys toimenpiteet ovat yksinkertaisempia ja nopeampia kun tukkaa ei ole paljoa. Tämä tukan pituus vapauttaa melkoisen kivasti kantajansa monivaiheisista tukan hoito prosesseista, koska tukan kunto pysyy hyvänä kuin itsestään, latvat kun ovat niin tuoreita. Ja tietenkin, mitä lyhyempi leikkaus on, sen tuoreempia ovat myös latvat.
+ Luonnonkiharat eivät tässä pituudessa aiheuta harmia, saattavat jopa tuoda kivan pienen lisän leikkaukseen. Myöskään kelit eivät aiheuta mitään suurempia päänvaivoja, täydellistä!
+ Laittaminen ei voisi olla tämän helpompaa, pieni vahan puristelu saa tukan näyttämään hyvältä. Halutessaan tässä kohtaa voi unohtaa kokonaan muotoilurautojen olemassaolon.
- Erikoisempi värjäys, kuten liukuväri tai raidat vaativat omaan päähän tehtynä jo hieman sorminäppäryyttä, koska tukka loppuu melkoisen lyhyeen. Myös erikoisempi laittaminen, letit ja tötteröt, vaativat sorminäppäryyttä ja tarkkaa tekemistä tukan lyhyyden takia.
- Kasvaa todella nopeasti, tai siltä se tuntuu näin lyhyessä pituudessa, kampaaja käynti kerran kuukaudessa ei ole ollenkaan liioittelua. Ja mikäli ei halua hiuksien kasvavan korvien päälle kuukauden välin aikana, kannattaa itse opetella napsimaan ylimääräisiä pois.
- Laittamisen kannalta ei niinkään monipuolinen, koska tukkaa on minimalistisen verran, oikeastaan laittaminen rajoittuu mahdolliseen päälitöyhtöön eli mielikuvitusta vaativaa puuhaa.
- Pois kasvattaminen vaatii kaikkien vähemmän mukavien välivaiheiden kestämistä.

Tässä oli minun mieleen painuvimmat plussat ja miinukset kustakin leikkauksesta. Tottakai myös jokainen tukka ja kantaja on erilainen, jolloin minun listaamat plussat voivatkin olla toisella henkilöllä miinuksia. Kuitenkin niin henkilökohtaisia nämä tukka jutut.

Viimeisin vuosi ja kaikki nämä pituudet ovat opettaneet minulle niin paljon omasta tukasta, miten se käyttäytyy milloinkin. Viimeisin ja suurin hämmästys tapahtui pixiee leikatessa, jossa paljastui niskani olevan yhtä pyörrettä, pyörteitä pyörteiden perään. Aikaisemmin en ole tätä edes tiennyt, vaan aina ihmetellyt, miten tukan piikki suoraksi saaminen voi olla niin mahdoton tehtävä. Nyt tiedän vastauksen siihenkin monta vuotta askarruttaneeseen kysymykseen. Aina oppii uutta.

Olen tällä hetkellä niin tykästynyt uuteen paljon lyhyempään tukkaani, etten ainakaan heti ole sitä pois kasvattamassa. On jotenkin mukavaa kun tukka näyttää hyvältä jo pienenkin vaivan jälkeen. Kuitenkin kaikkein suurimpana mukavana piirteenä on se ettei pyörteet ja kiharuus aiheuta enää päänvaivaa, vaan näyttävät hyviltä juuri sellaisena kuin ovat. Tätä tunnetta olen kaivannut jo vuosia, sitä että tukkani on mieleinen juuri sellaisena millainen se on, ilman mitään kidutuksia. Myös palaute uudesta tukastani on ollut pelkästään positiivista muilta kanssa ihmisiltä.

-tukka rakastunut Satu

Uusi alku

Arkeni on jälleen pitänyt minut kiireisenä, joten nämä "uutiset" tulevat muutaman päivän viiveellä. Keskiviikkona tein jotain radikaalia, luovuin ylimääräisestä tukastani ja siirryin lyhyt tukkaisten joukkoon. Rupesin tätä muutosta miettimään paremmin viimeisimmän postaukseni jälkeen. Tämän viikon tiistaina tein lopullisen päätöksen asiasta ja soitin kampaajalle, samalle kampaajalle, jonka puoleen käännyn aina kun on tarvetta ammattilaisen avulle. Onnekseni kampaajalla sattui olemaan aika jo seuraavalle päivälle, joten jänistämisen varaa ei enää ollut.

Päätökseeni vaikuttavina seikkoina oli:
1. Latvani olivat niin heikossa hapessa, että ne olisi muutenkin joutunut lyhentämään pariin kertaan polkaksi tai muuksi vastaavaksi ennen kunnon kasvatus operaation alkua. Lisäksi uskalsin tehdä niille vähenevissä määrin mitään, kihartaa, suoristaa, tai mitään muutakaan, ettei ne ropise itsestään päästä.
2. Olisin mitä luultavammin katunut enemmän kokeilematta jättämistä kuin kokeilemista. Jossain vaiheessa olisi kuitenkin syntynyt entä jos olisin kokeillut -ajatus. Parempi katua tehtyjä kokeiluja kuin tekemättömiä.
3. Minulla on aina ollut jonkin sortin pidempi tukka, aina samanlainen leikkaukseltaan, ei ikinä mitään tavallisesta poikkeavaa. Ainut mikä on tässä päässä vaihtunut, on väri. Se on useimmiten ollut hyvin kaukana luonnollisesta, mutta leikkaukset ovat olleet vuodesta toiseen mahdollisimman luonnollisia, vähän huonoa latvaa pois, ei muuta.

Itse leikkaus tilanne ei oikeastaan jännittänyt, olin ennemminkin malttamaton ja hirveän innoissani. Tunnin malttamattoman odotuksen jälkeen tukka oli valmis ja lattia täynnä vaaleanpunaisia haituvia. Voi vitsit kun oli hassua nähdä se ensimmäistä kertaa takaa ja sivuilta, saatika kokeilla miltä se tuntuu. Kaikki oli uutta ja ihmeellistä, hyvällä tavalla. Ikävintä keskiviikossani oli se, etten päässyt heti kampaaja reissun jälkeen kotiin häpelöimään uutta tukkaani vaan matkani johti suoraan töihin. Silloin kyllä odotin kotiin pääsyä kuin kuuta nousevaa.

Kaikkein hämmentävintä tässä suuressa muutoksessa oli ensimmäinen pesu kerta. Olin niin peukalo keskellä kämmentä kun tukka piti pestä. Olin jopa valmis kysymään mieheltäni, miten lyhyt tukka kuuluu pestä. Oli outoa kun ei yhtäkkiä osannutkaan tehdä omille hiuksilleen mitään. Nyt kuitenkin alan olla jo jollain tavalla tottunut lyhyeeseen tukkaani, toki laittaminen vaatii vielä opettelua ja kokeiluja. Lisäksi tuntuu kuin tykästyisin tukkaani päivä päivältä enemmän. Tämä oli kaikin puolin hyvä muutos, jota en ole katunut hetkeäkään. Tykkään! Jännityksellä tosin odotan, mitä ensimmäisestä värjäyksestä tulee, olenko silloinkin yhtä kädetön kuin ensimmäisellä pesu kerralla.

Mitäs ootte mieltä muutoksestani?

- uudistunut Satu

Uusi tukka ja uudet kujeet

Tänään tuli tehtyä radikaalisti kun pyysin ystävääni jälleen tarttumaan hiustenleikkuukoneeseen. Tällä kertaa ei ollut tiedossa mitään pientä sievää leikkausta vaan sentti tolkulla tehtävää muutosta. Kyseisen kaverin olen ennenkin tullut nakittaneeksi tukan leikkuu puuhiin, aikaisempaan postaukseen tästä, mutta tällä kertaa homma tehtiin radikaalimpana.

Aamulla en olisi ajatellut olevani illalla polkkatukassa, mutta niin siinä pääsi käymään. Olin aika ajoin jo miettinyt asiaa, mutta aina jotenkin päätynyt siihen lopputulokseen, että ehkä ei kuitenkaan. Tänään tein kaverini kanssa sen hetken mielijohteesta.

Olen aikaisemmin ajatellut, että entä jos polkka ei sovikaan minulle, entä jos se on liian tylsä tai entä jos en vain tykkääkkään siitä. Tänään heitimme nämä ajatukset narikkaan ja ryhdyimme tuumasta toimeen. Ehkä nuo kolme kysymystä oli ne jotka hieman jännittivät hiustenleikkuukoneen suristessa.

Kuitenkin historia toisti itseään ja tykästyin viime kertaa lyhyempään polkkaani. Ei ollenkaan paha omasta mielestäni! Tämä on myös samalla kaikkien aikojen lyhyin tukkamalli, mitä minun päästäni on ikinä löytynyt. Mutta pakko sanoa, että tykkään!

-Satu

Miehen tukka ruotuun

Maanantaina ja tiistaina pyhitin aikaani oman rakkaani hiuksille. Suhteemme alusta lähtien olen ollut käpälät kiinni mieheni hiuksissa. Jo tapailumme aikana miehelleni tuli varsin tutuksi pieni harrastukseni häpelöidä omia ja muiden hiuksia satunnaisesti tukka asioilla piipahtelevista kavereistani. Mieheni pohdiskeli niihin aikoihin oman värin ja mustan välillä, mutta asia jäi silloin sikseen. Seurustelun aloitettuamme pohdinnat palasivat mieheni mieleen ja hänen hiustensa uhriutuminen alkoi mustaksi värjäämisestä. Sittemmin olenkin mieheni tukan hellässä huomassani niin leikkauksen kuin värinkin merkeissä. Välillä vitsailemmekin, että jos mieheni menisi oikealle parturille niin tilanne olisi kuin vieraissa kävisi.

Viime viikon aikana aloin pistämään merkille, että olin päästänyt mieheni pään hieman ruokottomaan kuntoon. Aluksi suunnittelimme pientä operaatiota viikon lopulle, mutta kun aika meni kuin siivillä, se jäi. Maanantaina sitten päätimme aloittaa ruokkoamista värin merkeissä. Tiistaina jatkoimme homman loppuun pienellä lyhennyksellä ja siistinnällä.

Lähtökohta oli väriltään puolet pituudesta mustaa ja puolet juurikasvua sekä pituutta hiuksille oli kertynyt sitten viime leikkauksen. Ja mikäs sen parempaa kuin ennen ja jälkeen kuvat, joten seuraavat ovat niitä ennen kuvia. Hauskinta näissä ennen kuvissa oli se, kun mieheni hämmentyi nähdessään itsensä takaapäin ja kummastusta aiheuttivat hänen omat niska kiehkuransa, heh.

Ennen ja jälkeen kuvat ovat kummatkin otettu tismalleen samassa paikassa ja ilman minkäänlaista muotoilua.

Muuten teimme operaation tututtuun tapaan, paitsi värin kanssa tein pientä muutosta aikaisempiin kertoihin verrattuna. Viimeksi kun tilasin värejä, tilasin myös entistä laimeampaa hapetetta. Silloin jo suunnittelin vaihtavani mieheni värin kevyempään versioon. Ja musta kun on aina musta, voi laimentelun kanssa mennä melkoiseksi hipiksi. Kuitenkin voin kokemuksesta kertoa, että Crazy Colorin musta ei toimi värjäämättömään tukkaan, lopputuloksesta saattaa tulla smurffi. Vaihto osottautui onnistuneeksi, eikä väri ollut yhtään sen vähemmän musta kuin aikaisemmillakaan kerroilla. Lisäksi myös mies oli tyytyväinen laimeammasta väristä. Mutta eiköhän ole aika siirtyä jo jälkeen kuviin.

Pientä värirajaa vielä havaittavissa näissä tiistain kuvissa, mutta se on onneksi nopeasti kaikkoavaa sorttia. Nyt on taas hetken aikaa oman rakkaan tukka ruodussa.

-Satu

Nipsnaps, tukka läks

Olen jo hetken aikaa lämmitellyt mielessäni ajatusta pitkästä polkkatukasta. Kaikkien näiden värin muutos operaatioiden jälkeen tukka oli hieman kärsinyt, niinpä ajoitus oli mitä parhain. Tänään aamulla hiuksia suoristaessani katselin niitä ja totesin nyt on oikea hetki, nyt olen valmis luopumaan niistä. Ystäväni oli tulossa luokseni hiusten värjäykseen, joten uhrikin oli mielessä, ketä homman suorittaisi.

Idea oli yksinkertainen, tukka suoraksi ja kone käteen. Pitkin kevättä Facebookissa etusivulleni on pompahdellut enemmän kuin useaan kertaan videoita koneella leikkaamisesta. Näytin  videon ystävälleni ja kummastuksekseni hän suostui ilman kiristystä. Hän ei siis ole samanlainen tukka friikki kuin minä, vaan muutama testaus takanaan.

Video lainattu, https://www.youtube.com/watch?v=WF7kV52OjsQ

Pienen alku tutinan jälkeen tukka rupesi tippumaan lattialle. Teimme homman vieläkin helpommaksi, etenimme kerros kerrokselta, vähän kerrallaan. Minä tiputtelin sitä mukaa lisää hiusta kun ystäväni sai pätkittyä. Näin mitään radikaalin pahaa ei päässyt käymään.

Lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen ja operaation jälkeen olinkin yhtä hymyä. Kuinka huojentavaa olikaan saada ne huonot latvat pois ja kesätukka päähän. Lyhyeltähän se tuntuu, mutta äkkiä se taas takaisin kasvaa, ja vielä paljon parempana. Mielestäni oli kokemuksen arvoinen tapa, leikkaajankin mielestä yhtä helppo ja hauska kuin miltä näyttää. Pakko sanoa, ei kaduta!

Kuten kuvista huomaa, niin tein eilen pientä päivitystä väriinkin raitojen muodossa. Tarkoitus olisi viedä sekin vielä pidemmälle, mutta katsotaan katsotaan..

-Satu