Tylliunelmia

Kevät (ja kesä) fiilis on vieny minut ihan mukanaan, tuo ihana aika vuodesta jolloin minulla ei pysy housut jalassa. Ja jos joku nyt uskalsi ajatella äskeisen likaisesti, niin hyi hävetköön! Olen aina ollut kesä ihminen, rakasta valoa, lämpöä ja jopa kuumuutta. Kesä on mulle sellainen mekkojen ja hameiden aikakausi, muina vuodenaikoina olen turhan vilukissa niihin.

Viime kesäinen fiilistely kuva

Kuten aikaisemmassa postauksessa mainitsinkin, niin nyt on tullut päivitettyä mekko ja hame valikoimaani. Mekoissa tosin tällä hetkellä vain yksi uutuus, koska toinen tilaamani mekko oli tullessaan väärän kokoinen ja vaihtoon lähti, nyt odottelenkin uutta tilalle. Hameissa puolestaan on jo kaksi tulokasta by minä. Jotenkin tuntuu, että tämä ompelu alkaa vähän jo riistäytymään käsistä, kun selailen illat pitkät kangas kauppoja. Löytynyt jo niin paljon hyviä kangas ehdokkaita, että valinnan vaikeus alkaa iskeä.

Uusi ostettu tulokas

Uusi tulokas by minä

Mekko ja hame päivitysten myötä oli "pakko" päivittää tylli valikoimakin. Ennestään minulla oli vain musta tylli, mutta nyt sain aikaiseksi tilattua muitakin vaihtoehtoja. Uusimpina tulokkaina valkoinen ja vaaleanpunainen.

Tällaisia kuulumisia tällä kertaa, katsotaan päästäisiinkö seuraavalla kertaa jo pois sivuraiteilta takaisin blogin pääaiheisiin.

-Satu

DIY pin-up hame

Kuluneen viikon aikana on tullut tehtyä muutamia kesän mekko hankintoja. Sivustoja selatessa heräsi ajatus, josko kokeilisin itse tehdä hameen. Mekko tuntuu vielä ajatuksenakin liian vaikealta, mutta hameen tekeminen kiehtoi. Sen enempiä ajattelematta laitoin pari metriä kangasta tilaukseen. Torstaina kangas sitten saapui enkä pystynyt pitämään näppejäni kurissa, joten kangas muuttui kuluvan päivän sisällä suloiseksi kellohameeksi. Innostuksissani unohdin kameran olemassaolon, joten saattekin nyt nauttia hyvinkin taiteellisista piirroksistani.

Ennen kankaan silppuumista täytyi tehdä pientä suunnitelmaa, helman pituutta ja vyötärön kokoa. Ajatuksena oli tehdä hame ympyrän muotoisesta kappaleesta, johon leikkaan vyötärön mentävän aukon. Ja se joka joskus on väittänyt, ettei tarvitse ikinä koulun jälkeen ympyrä laskentaa niin väärässä oli. Voihan tämänkin kai toisin tehdä, mutta helpommalla tässä pääsee pienellä lasku toimituksella.

Suunnitelmien jälkeen itse asiaan. Ensimmäinen kuva esittää kangaspalaa. Itselläni tässä kohtaa kangas oli 150cm x 150cm. Taittelin kankaan nelinkerroin. Kuvassa katkoviivat kuvaavat taitoksia ja pallura helpottamassa keskikohdan  hahmottamista. Seuraavaksi laitoin mittanauhan keskikohtaan kiinni ja merkkasin kankaaseen helman leikkuukohdan (vyötäröön tarvittava tila + haluttu pituus saumavaroineen). Tämän jälkeen merkkasin vyötäröön tarvittavan tilan leikkuukohdan (vyötärömitta/(2xpii)). Lisäksi leikkasin ylimääräisestä kankaasta vyötärökaistaleen, joka oli pituudeltaan vyötärömitta + saumavarat ja leveydeltään kaksi kertaa haluttu leveys saumavaroineen.

Saksia käytin vielä sen verran, että leikkasin kangas rinkulan auki vetoketjua varten. Tässä kohtaa huomasin myös, että vyötäröaukkoni oli löysähkö. Niinpä ompelin suoran ompeleen vyötäröaukolle ja rypytin sen avulla aukkoa "pienemmäksi".

Seuraavaksi ompelin vyötärökaistaleen kiinni kaksinkerroin. Tässä kohtaa huolittelin kaikki reunat ja äsken tehdyn sauman siksakilla.

Huolittelujen jälkeen ompelin vetoketjun ja lopun helman kiinni. Viimeisenä tein käänteen helmaan. READY!

Hameesta tuli parempi kuin uskalsin edes toivoa. Tyllihameen kanssa käytettynä täydellinen omaan makuuni. Nyt vain mietiskelen, minkä värisen tekisin seuraavaksi. Toivotaan ettei tämäkin touhu karkaa käsistä.

-Satu

Operaatio parveke

Vihdoinkin parvekkeemme on valmis! Sain viimeinkin päätettyä millaiset tekstiilit haluan. Eipä ole ennen tuottanut näin pieni asia näin suurta päänvaivaa. Etenkin kun lopputulos oli yllättävänkin neutraali ja yksinkertainen.

Mielen virkistykseksi vielä tällainen lähtökohta kuva. Suoraan sanottuna parvekkeemme oli tuolloin viiden minuutin viihtymis tasolla. Olimme tosin jo tuohon aikaan päättäneet tehdä jotain parvekkeelle, mutta emme pitäneet sitä kiireisimpänä kohteena.

Viime viikon tiistaina minulle ja miehelleni iski kunnon inspiraatio kärpänen, vaikka olinkin sinä pävänä painanut töitä aamu kuudesta iltapäivä viiteen. Lähdimme suoraan töistä päästyäni hakemaan tykötarpeita. Laattoja parikymmentä, kiviä kolmekymmentä kiloa, sahan ja laattojen pesuharjan.

Ennen kuin rupesimme tuumasta toimeen, pesin laatat kun olivat hieman pölyisiä ja likaisia myymälän säilytyksen jäljiltä. Parisen tuntia siinä meni kun sahaili ja asetteli. Kuvassa näkyvät "rappuset" eivät kuuluneet alkuperäiseen suunnitelmaan, vaan visio niihin tuli vahingossa. Meiltä jäi ylimääräiseksi yksi kokonainen laatta ja kolmet rämmäleet. Tein siinä sitten valmisteluja kivien levittämistä varten ja ylimääräiset laatat olivat tiellä. Pinosin ne mitään ajattelematta oven eteen suurin piirtein samanlaisesti. Miehelläni syttyi siinä kohtaa lamppu "rappusten" tekemisestä. Niinpä hän teki raput ja minä levittelin kivet.

Tilaamamme sohva saapui viime viikon perjantaina ja kuinka nappi ostos se onkaan! Sohvan saapumisen jälkeen onkin tullut vietettyä paljon aikaa parvekkeella istuen. Sisustus tekstiilien kanssa minulla oli suuria päätös vaikeuksia. Tuli selattua netti niin ympäri että huh huh. Ironista tässä tosin on se, että päädyin tuiki tavallisiin tekstiileihin. Mutta pidennittä puheitta, antaapa kuvien puhua puolestaan.

 

Olemme kertakaikkisen tyytyväisiä lopputulokseen. Parvekkeen viihtymis taso nousi kertaheitolla pilviin! Rupesin jo tosin miettimään muutaman lisä tyynyn hankintaa ja kymmenen kilon kivi lisäystä, mutta katsotaan miten käy.

-Satu

Pari pientä sisustushankintaa

Tuli tehtyä taas pieniä hankintoja parveketta varten. Mitä muuta se voisikaan kaivata kuin ripauksen Nostalgic art:ia. Olen ollut jo pitkän aikaa kovinkin rakastunut näihin Nostalgic artin retrotuotteisiin ja siksi näitä löytyykin kotoota jo pieninä ripauksina. Tuotteet ovat pääsääntöisesti tällaista piensisustus tavaraa, purnukkaa, kippoo, kelloo ynnä muuta. Tämän kertaisina ostoksina oli lämpömittari ja tarjotin.

Lämpömittari, ja vielä nimenomaan Nostalgic artin, on ollut jo jonkun aikaa hankintojen listalla. Aiemmin ei ole jotenkaan vain löytynyt sellaista omaa silmää miellyttävää paitsi nyt. Mittari on väreiltään mukavan maltillinen mutta silti räväyttävä kokonaisuutena, aivan täydellinen löytö!

Tarjotin oli enemmänkin sellainen heräteostos. Olemme mieheni kanssa lähipäivinä innostuneet nauttimaan kahvimme parvekkeella (mistä edelleenkin puuttuu sisustustekstiilit). Rupesin siitä sitten miettimään, että tarjotin olisi kätevä. Niinpä tarjotin lähti matkaani lämpömittarin lisäksi.

Psst jos tämä herätti sinunkin Nostalgic art himon niin kannattaa tsekata Tamarizzo. Sieltä löytyy nämä samaiset tavarat ja paljon muutakin kivaa.

-Satu

Home sweet home, makuuhuone

Kotikierros jatkuu taas ja nyt kurkataan siihen pyhimpään eli makuuhuoneeseen. Tämä huone koki todellisen muodonmuutoksen remontissa. Ainoat mihin emme koskeneet oli lattia ja katto. Olemme mieheni kanssa kovin rakastuneita kivikuvioiseen tapettiin niin olihan sitä pakko saada yksi seinä. Muissa seinissä jatkuu sama sävy kuin eteisessäkin. Ja nyt jollei joku jo huomannut, niin eteisessä oli samaa kivitapettia pienissä määrin. Suunnitelma oli alunperin laittaa kivitapettia vain makuuhuoneeseen, mutta sitä jäi melkein täysi rulla, niinpä ajattelimme ripotella sitä jokaiseen huoneeseen pienenä yhdistävänä tekijänä.

Kuten aikaisemmin olen kertonutkin, olen täysin hurahtanut mustiin kalusteisiin, joten myös makuuhuoneen kalustus on hyvin pitkälti mustaa. Haastavinta tässä mustan ihannoinnissa oli löytää musta lasten sänky, mutta loppujen lopuksi sellainenkin löytyi ilman erillistä maalipurkkia.

Tauluissa ja sisustus tekstiileissä näkyy hyvin kotimme teema ja värimaailma, Marilyniä, New Yorkia ja  Lontoota sekä väreinä mustaa ja punaista. Tekstiilien kanssa olen myös harrastanut pientä huoneesta toiseen ripottelua, sillä päiväpeiton printti toistuu myös keittiössä ja olohuoneessa. Joskus olisi tarkoitus tehdä pikku sänkyynkin päiväpeitto samaisesta kankaasta, kangas löytyy jo, mutta inspis puuttuu. Printti kangasta löytyy myös makuuhuoneen kappaverhosta. Matto oli hieman hankala hankinta tässäkin huoneessa, joten päädyin jälleen mittatilauksen puoleen.

Herätyskellojenkin piti olla tyyliin sopivat. Pienemmän sain äidiltäni ja siitä innostuneena pengoin netin ihmeellisen maailman löytääkseni toisen hieman suuremman. Kyllähän se viimein löytyi, mutta melkoinen etsiminen kyllä oli. Ilokseni kellossa on myös se aito ja alkuperäinen herätys ääni, juuri niinkuin toivoinkin.

Muodonmuutos huoneessa ylti kaapin oviin saakka. Alkuperäisesti ovet olivat tummanruskeat, eivätkä ne miellyttänyt silmää, joten maalaukseen meni. Väriksi valitsimme hieman tummemman vaaleanharmaan kuin seinissä. Nuppeja ovissa ei tällä hetkellä ole, koska vanhat oli mitä oli ja en löytänyt silmää miellyttäviä remontin aikaan. Ehkä joskus tulee nekin hommattua, tosin nupittomuuteen on tottunut tässä vuoden aikana jo niin hyvin, ettei niitä välttämättä kaipaa.

Jos joku jo kerkesi ihmettelemään edellisessä kuvassa olevaa kummallista kaappiin menevää johtoa, niin tässä syy. Olimme yksiössäni tottuneet katselemaan iltasella sängystä leffoja, joten halusimme säilyttää sen mahdollisuuden myös uudessa kodissamme. Niinpä telkkari löysi paikkansa kaapista, näin se on sopivassa paikassa katselua varten viemättä oleskelutilaa ja piilotettavissa silloin kun sitä ei tarvitse, kätevää!

Kärsimättömyyttäni kerronkin jo, että pian on luvassa postausta uudistetusta parvekkeestamme, joka on jo sisustustekstiilejä vaille valmis (ja osasyyllinen pienimuotoiseen hiljaiseloon täällä blogissa).

-Satu