keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Operaatio viikingit osa 5


Useimmat tilannekatsaukset ovat nyt lähiaikoina koostuneet ompeluksistani, joten eiköhän ole jo korkea aika kurkistaa mitä rekvisiitta puolelle kuuluu. Aloitimme koko projektin oikeastaan rekvisiitta hankinnoilla, ettei sitten halloweenin korvilla käy niin, että haluamamme tuotteet ovatkin loppu. Senkin puolesta rekvisiitan hankkiminen etupäässä oli varsin hyvä päätös, sillä niidenhän ispiroimana koko ompeluhommani lähti vauhdikkaasti käyntiin eikä vauhti ja into ole siitä laskenut. Muutenkin tuntuu, että mitä enemmän on valmiina, sen suuremmalla innolla siirryn seuraavan vaatekappaleen kimppuun. Ensimmäisten rekvisiitta hankintojen jälkeen olemme tietysti vielä tehneet lisähankintoja, sillä ihan kaikkea ei tullut ensimmäisellä kerralla ostettua.


Taisin jo ihan ensimmäisessä postauksessa kertoa, että mieheni tulee tekemään minulle kilven ja sillon taisin esitelläkin siihen tulevan kupuran. Kilven itse väsäämiseen johtivat oikeastaan kaksi seikkaa, ensinnäkin, että asumme sisältäisivät mahdollisemman paljon omatekoisia elementtejä ja toisekseen, saamme kilvestä kevyen, jonkun verran pienennetyn version. Olisihan se hienoa jos kilpi olisi alkuperäisen kokoinen, mutta kun asiaa järjellä ajattelee, on parempi tehdä siitä niin sanotusti sopiva minun kokooni nähden. Yleensä halloweenimme kun ovat päätyneet täpötäyteen baariin, on hyvä ottaa huomioon mahdollisesti kolauksen saavat ihmiset mikäli kilpeni olisi alkuperäisen kokoinen. Oikeestaan muutenkin koimme pienentämisen varsin järkevänä ratkaisuna. Keveyskin on minua ajatellen melko tärkeä seikka sillä jo vaatetukseni tuo jonkun verran painoa kannettavakseni enkä kuitenkaan ole ihminen vahvimmasta päästä. Kilpi ei enää suinkaan ole vain yksinäinen kupura ja kokonainen puulevy, vaan mieheni on saanut jo jotain näytettävää aikaan. Vaikkakin vielä tekemistä kilvessä riittää, voin itse jo tässä vaiheessa nähdä sielunisilmin valmiin kilven. Uskon, että siitä tulee upea!


Kilpiprojektin rinnalla miehelläni on työn alla myös oma kirveensä. Hän ei löytänyt valmiina silmäänsä miellyttävää sellaista kirvestä, jonka kanssa voi julkisella paikalla kulkea, päätti hän ryhtyä senkin osalta tuumasta toimeen. Vielä ei ole senkään osalta valmista, mutta suuri suunnittelutyö on kuitenkin tehty. Muutaman illan hän vietti leikellen sekä paperista että pahvista erilaisia prototyyppejä samalla kun minä työstin vaatetusta. Tämä projekti on muutenkin tuonut meidän arkeen tällaista yhteistä tekemistä, jossa kumpikin on mukana samalla innolla ja tarmolla. Ei tässä voi muuta sanoa kuin, että perin hyvät sivuvaikutukset projektissa.


Ennen kuin postaukseni menee yhtään enempää lässynlääksi, esittelen vielä tekemämme ostokset asujamme varten. Aikaisemmin kerroinkin, että omasta asustani on vielä vyö haun alla, mutta eipähän ole enään. Mieheni kenkien tiimoilta kävimme piipahtamassa paikanpäällä liikkeessä, josta teimme tavarahankintoja. Mieheni sovitellessa kenkiä, minä katselin ympärilleni. Verkkosivujen selauksen jäljiltä en ollut liikkeestä löytänyt itseäni miellyttävää vyötä, mutta kivijalkamyymälästä niitä löytyi kaksikin. Mieheni pohtiessa kenkiään, minä pohdein niiden kahden vyövaihtoehdon väliltä. Kummatkin olivat sellaisia, että menivät kaksi kertaa vyötäröni ympäri, mikä oli kriteerini. Toinen oli ihan perus rengasvyö ja toisessa oli kunnon solki ja metalli yksityiskohtia. Lopulta päädyin kuitenkin siihen ihan perus vyöhön ilman turhia yksityiskohtia, ajattelin, että asuuni tulisi liikaa kaikkea sen toisen vyön kanssa. Monta kertaa sovitettuaan minun vyötäni, päätyi miehenikin tällaiseen samanlaiseen vyöhön.


Samaisella reissullaan tosiaan mieheni osti itselleen asuun sopivat kengät. Omien viikinki kenkien hankinta ei ollut ihan yhtä helppo juttu. Jo pelkästään koon puolesta olen joutunut selaamaan netin niin perusteellisesti ettei tosikaan. Loppujen lopuksi Kiinan ihmeellisestä maasta löytyi jonkunmoiset kengät. Niiden kenkien kanssa tosin kävi niin, että ne hukkuivat jonnekkin postissa, joten jouduin etsintä hommiin jo toistamiseen. Toisella kertaa itseasiassa löysin paremman näköiset ja teemaan sopivammat kengät, ainut miinus kengissä oli se, että varressa roikkui sopimattomat mokkahapsut. Päätin kuitenkin tilata kengät ja suunnittelin jo siinä vaiheessa leikkeleväni hapsut pois. Kun kengät saapuivat, osottautui suunnitelmani juuri niin toimivaksi kuin olin ajatellutkin. Nyt minulla onkin aivan täydelliset hapsuttomat viikinki kengät. Kaikkein parasta on kyllä se, että saimme kuin saimmekin mieheni kanssa lähes identtisen samanlaiset kengät.


Teimme hetki takaperin myös pieniä koruhankintoja asuihimme liittyen. Lähdimme molemmat liikenteeseen ajatuksella kaulakorusta sekä rannerenkaasta. Miehelläni oli lähtöönsä jo selkeä ajatus siitä, että hän halusi Thorin vasara kaulakorun ja minulla taas ajatus siitä, että haluan itselleni jonkun muun. Pienellä selailulla löysimme miehen mieleen olevan Thorin vasaran ja itse päädyin linnun kalloon. Rannerenkaista oli muutamakin erilainen vaihtoehto, mutta yhteistuumin päädyimme tilaamaan samanlaiset kummallekkin.

Aiemmat projektiin liittyvät postaukset:
Operaatio viikingit osa 1
Operaatio viikingit osa 2
Operaatio viikingit osa 3
Operaatio viikingit osa 4

PS. Varoitan tämän halloween hypetyksen vain pahentuvan, koska halloween vain lähestyy!

-Satu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti