perjantai 30. kesäkuuta 2017

Black romance


Pitkästä aikaa olen saanut jotain omatekoista valmiiksi asti. Kesän kiireet ovat verottaneet blogin lisäksi myös rakasta ompelu harrastustani ja olenkin ikävän monta kertaa joutunut pohtimaan kumpaan käytän vapaa-aikani, blogiin vai ompeluun. Tietysti olen parhaani mukaan yrittänyt vuorotella näiden kahden väliltä. Onneksi pian alkaa loma, jolloin minulla pitäisi luonnollisesti olla enemmän aikaa kummallekkin ja kaikelle muulle kivalle puuhastelulle.


Ajatus tähän mekkoon lähti siitä kun tajusin, että eihän minulla ole mitään täysin mustaa ja tyllialushameiden kanssa sopivaa päällepantavaa. Olen muhkeiden helmojen ompeluun hurahtamisen myötä hurahtanut myös kaikkeen värilliseen, etenkin söpöihin pastelliväreihin, niinpä värilliset visiot ovat aina ohittaneet perus mustan. Pitkään minulla on ollut mielessä, että jotain ihan vaan mustaa pitäisi tehdä, mutta aina se ajatus on vaan siirtynyt tuonnemmaksi. Nyt sitten viimein päätin ottaa tässäkin asiassa härkää sarvesta kun tuli tarvetta mustalle vaatetukselle.


Ensimmäinen visioni tähän projektiin oli mustasta pitsillä päällystetystä (yllätysyllätys) hameesta. Kaikkien niiden suloisten värien, pitsiunelmien sun muiden jälkeen ajatus ihan vaan mustasta kankaasta tuntui hirveän tylsälle, niinpä päädyin jälleen pitsin äärelle. Ajattelin, että pitsin myötä hameesta ei tule tylsän musta vaan enemmänkin sellainen kiinnostavan musta.


Kun olin saanut helman kyhättyä siihen kuntoon, että sain sen viriteltyä sovitusnukkeni päälle, alkoi jälleen heräilemään ajatus, että mitäs jos tästäkin tulisi mekko. Yläosasta ei heti tullut selkeää visiota päähäni, joten päätöstä ei tehty hetkessä vaan arvoin jonkin aikaa mielessäni hameen ja mekon väliltä. Pitkien pohdintojen tuloksena idea yläosaan heräsin ja niin hameesta tuli jälleen mekko.


Päätös kokonaisen mekon tekemisestä myös jarrutti projektin etenemistä, sillä kankaiden odottelu oli piinaavaa etenkin näin malttamattomalle ihmiselle. Toisaalta odotellessa sain piirrettyä yläosaan kaavat ja suunniteltua sen loppuun saakka, joten itse tekovaiheessa säästyin turhilta erehdyksiltä.


Yläosan suunnittelussa halusin mukailla helman "elementtejä", pitsiä ja reunanauhaa, välttääkseni sen, ettei yläosasta tule eriparia alaosan kanssa. En kuitenkaan halunnut pitsin kanssa mennä hullutuksiin saakka päällystämällä koko yläosaa pitsillä. Jopa minulla on rajani pitsin käytössä vaikka tuntuu, että sitä joka paikkaan laitankin.


Ylä- ja alaosan kiinnitykseen saakka minulla oli pieni epävarmuus niiden yhteen sopimisesta. Jännitin lähinnä sitä, onko pitsihelma kuitenkin ihan liikaa kokonaiseen mekkoon. Pidin oikeastaan kiinnitykseen asti mielessäni varasuunnitelmaa hameesta ja kokonaan uudelleen tehdystä mekon helmasta.


Kun helma oli paikallaan, osottautui jännitykseni turhaksi. Lopputulos miellytti omaa silmääni ja sehän tässä oli tärkeintä kun itselleni kerran tein. Tämä on oikeastaan ensimmäinen ompelus, jossa olen ollut lähes loppuun asti epävarma valinnoistani. Jälkeenpäin ajateltuna kaikki se jännitys ja epävarmuus oli aivan turhaa, sillä lopputuloksesta tuli itselleni ja omaan makuuni täydellinen vastakohtien multihuipentuma, dramaattisen musta, mutta hempeän pitsinen kokonaisuus.

-Satu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti