Vanha uusi harrastus

Aikaisemmin olenkin tehnyt jo postauksen uudesta innostuksestani, eli tee-se-itse hameista. Nyt innostus on jotenkin lähtenyt ihan lapasesta. Vapaa päivät ovat lipuneet siihen, että aamupäivällä piipahdus paikalliseen kangaskauppaan ja päivän hurisee ompelukone kotosalla. Kauppaan mennään innoissaan hakemaan silitysrautaa- ja lautaa. Työpäivänä pyydetään miestä hakemaan töistä, jotta kerkeää kangaskauppaan ennen kuin se menee kiinni. Kotona selataan saksalaisen kangaskaupan sivuja ja googletetaan kaiken maailman ohjeita into piukassa Ööm, aikainen mummoutuminen?

Olen aina ollut sellainen persoona, että joko innostun jostain ihan täysillä tai en ollenkaan. Siinä asiassa olen hyvinkin musta-valkoinen. Kaikki tai ei mitään. Tämä on juuri sellainen täysillä innostumisen paikka. Hameita on kertynyt tähän mennessä jo seitsemän ja ainakin kolme vielä tulossa lisää. Yksi kangas odottelee jo täällä kotona ja lisää tulossa Saksasta. Uteliaisuuttani tuli tehtyä yksi toppikin, joka valmistui kahdesti. Ensin tein sen vetoketjun kanssa, mutta lopputulos oli kovin tönkkö. Ennen toista yrittämää opettelin smokki/joustorypytyksen netistä löytyneillä ohjeilla. Tämäkin oli sellainen, jota en ikinä olisi kuvitellut osaavani tehdä, mutta loppujen lopuksi homma olikin ihan helppo kun oli kunnon ohjeet. Eilen toppi valmistui toistamiseen, tällä kertaa tosin oman mittakaavani mukaan täydellisenä.

Taitona ompelu ei ole minulle mikään uusi, vaan se on pienestä pitäen ollut taito mikä on ollut minulle luonnottoman helppo oppia. Peruskoulu aikaan käsityöt lukeutuikin lempi kouluaineisiini. Tähän asti olen tosin ollut enemmän innostunut neulonnasta, josta läheiset ovatkin "kärsineet" villasukka joululahjojen muodossa. Kesäiseen aikaan neulonta on aina jäähyllä, vuodesta toiseen, siksi ehkä innostus ompeluun heräsi salakavalasti kesän korvalla, kun vaatteet eivät koostu villapaidoista ja -sukista.

Viime talven opettelun aihe. Tein näitä kaksi, ensimmäinen musta, niititön versio, joka oli itselleni liian iso, päätyi äidilleni.

Seuraavana opettelun aiheena onkin kauluspaidat. Nekin on sellainen, jota olen aina pitänyt samanlaisena mörkönä kuin smokkirypytystäkin. Kaavat ja kankaat tilasin eilen illalla matkaan, joten jänistämisen varaa ei ole. Ja nyt kun on opettelemaan ryhdytty, niin miksi jänistää kesken huvin.

-Satu