perjantai 7. huhtikuuta 2017

Kun yhdet ei riitä...


...pitää tehdä toiset. Innostuin ihan hirveästi aikaisemmi postaamistani palazzo-housuista. Tulinkin hankkineeksi seuraavan kankaan jo ennen kuin sain ensimmäisiä edes kokonaan valmiiksi. Nähdessäni tämän kankaan, halusin tehdä housut tästä lähes päänsärkyä aiheuttavasta raitakankaasta.


Ensimmäisen kerran kun levitin kankaan kotona leviäksi, alkoi silmäni olla jo melkoisen sikkurassa, niin raidallinen kuin kangas on. Onneksi nurja puoli oli kuitenkin jonkun verran laimeampi, etten ollut ihan pyörryksissä kun sain kappaleet leikatuksi.


Tähän toiseen versioon tulin jo valmiiksi lyhentäneeksi kaavaa, ettei taas tarvitse lähes valmiissa ruveta vielä leikkaamaan lahkeita, niin kuin viimeksi jouduin tekemään. Pysyy sitten samalla turha kangasmenekki pienempänä.


Tein nämä oikeastaan heti niiden vaaleanpunaisten jälkeen, joten ohje oli tuoreessa muistissa, eikä uudelleen tavausta tarvittu. Nyt myöskin sain vältettyä sellaiset "ennen aikojaan" saumat kun oli ohje ja aikaisemmat virheeni tuoreessa muistissa.


Tähän raidalliseen versioon tulin myös tehneeksi samanlaiset lahkeen käänteet kuin niissä valmiina ostamissani. Hyväksi olen totenut, pysyy ruodussaan ja mikä parasta, ainuttakaan saumaa ei ole näkyvissä.


Kun lähden vertailemaan näitä ja niitä vaaleanpunaisia ensimmäisiä, on nämä kuitenkin ne omat lempparini. Näissä on vaan sitä jotain josta silmäni tykkää.


Näissä myöskin tämä kangaslaatu toimii paremmin, kummatkin meinaan ovat samanlaita kangasta, vain eri värissä. Niissä vaaleanpunaisessa kun näkyy heti kaikki, esimerkiksi jos istuu autossa vähän huonosti, on jossain jo ikävä ryppy. Näiden kanssa nuo tuollaiset pikkujutut eivät ole niin suuria. Joskus voisi kyllä kokeilla tehdä tällaiset, kenties jossain pastellisessa värissä, ihan kokonaan erilaisesta kankaasta ja katsoa josko ongelma olisi sillä ratkaistu.


P.S. Pienet pahoittelut, että viimeisimmät kolme postausta olivat kaikki samasta aiheesta, käsitöistä. Lomalla innostuin niin kovasti ompelemaan, että näitä vain tuli, enkä viitsinyt postauksiakaan hirveän pitkälle vitkutella. Ja jos nämä olisi tiivistänyt yhteen postaukseen, olisi siitä voinut tulla kuollettavan pitkä.

-Satu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti