Home sweet home, makuuhuone

Kotikierros jatkuu taas ja nyt kurkataan siihen pyhimpään eli makuuhuoneeseen. Tämä huone koki todellisen muodonmuutoksen remontissa. Ainoat mihin emme koskeneet oli lattia ja katto. Olemme mieheni kanssa kovin rakastuneita kivikuvioiseen tapettiin niin olihan sitä pakko saada yksi seinä. Muissa seinissä jatkuu sama sävy kuin eteisessäkin. Ja nyt jollei joku jo huomannut, niin eteisessä oli samaa kivitapettia pienissä määrin. Suunnitelma oli alunperin laittaa kivitapettia vain makuuhuoneeseen, mutta sitä jäi melkein täysi rulla, niinpä ajattelimme ripotella sitä jokaiseen huoneeseen pienenä yhdistävänä tekijänä.

Kuten aikaisemmin olen kertonutkin, olen täysin hurahtanut mustiin kalusteisiin, joten myös makuuhuoneen kalustus on hyvin pitkälti mustaa. Haastavinta tässä mustan ihannoinnissa oli löytää musta lasten sänky, mutta loppujen lopuksi sellainenkin löytyi ilman erillistä maalipurkkia.

Tauluissa ja sisustus tekstiileissä näkyy hyvin kotimme teema ja värimaailma, Marilyniä, New Yorkia ja  Lontoota sekä väreinä mustaa ja punaista. Tekstiilien kanssa olen myös harrastanut pientä huoneesta toiseen ripottelua, sillä päiväpeiton printti toistuu myös keittiössä ja olohuoneessa. Joskus olisi tarkoitus tehdä pikku sänkyynkin päiväpeitto samaisesta kankaasta, kangas löytyy jo, mutta inspis puuttuu. Printti kangasta löytyy myös makuuhuoneen kappaverhosta. Matto oli hieman hankala hankinta tässäkin huoneessa, joten päädyin jälleen mittatilauksen puoleen.

Herätyskellojenkin piti olla tyyliin sopivat. Pienemmän sain äidiltäni ja siitä innostuneena pengoin netin ihmeellisen maailman löytääkseni toisen hieman suuremman. Kyllähän se viimein löytyi, mutta melkoinen etsiminen kyllä oli. Ilokseni kellossa on myös se aito ja alkuperäinen herätys ääni, juuri niinkuin toivoinkin.

Muodonmuutos huoneessa ylti kaapin oviin saakka. Alkuperäisesti ovet olivat tummanruskeat, eivätkä ne miellyttänyt silmää, joten maalaukseen meni. Väriksi valitsimme hieman tummemman vaaleanharmaan kuin seinissä. Nuppeja ovissa ei tällä hetkellä ole, koska vanhat oli mitä oli ja en löytänyt silmää miellyttäviä remontin aikaan. Ehkä joskus tulee nekin hommattua, tosin nupittomuuteen on tottunut tässä vuoden aikana jo niin hyvin, ettei niitä välttämättä kaipaa.

Jos joku jo kerkesi ihmettelemään edellisessä kuvassa olevaa kummallista kaappiin menevää johtoa, niin tässä syy. Olimme yksiössäni tottuneet katselemaan iltasella sängystä leffoja, joten halusimme säilyttää sen mahdollisuuden myös uudessa kodissamme. Niinpä telkkari löysi paikkansa kaapista, näin se on sopivassa paikassa katselua varten viemättä oleskelutilaa ja piilotettavissa silloin kun sitä ei tarvitse, kätevää!

Kärsimättömyyttäni kerronkin jo, että pian on luvassa postausta uudistetusta parvekkeestamme, joka on jo sisustustekstiilejä vaille valmis (ja osasyyllinen pienimuotoiseen hiljaiseloon täällä blogissa).

-Satu