tiistai 10. huhtikuuta 2018

Haaveita ja hurahduksia


Sitten viime postauksen on elämäni kokenut suuren muutoksen. Voisin sanoa, että pitkän harkinnan tuloksena laitoin elämäni täysin uuteen uskoon, sillä tiet miehen kanssa erkanivat. Viimeiset viikot ovatkin kuluneet järjestellessä asioita, laittaessa asuntoa, nähdessä ystäviä ja muutenkin totutellessa uuteen elämääni, sinkku elämääni. Päätökseni toi kertaheitolla suuria muutoksia ja rehellisesti sanottuna blogini ei ole ollut ensimmäisenä mielessäni. En oikein vieläkään ole päättänyt mikä blogini kohtalo tulee loppujen lopuksi olemaan, jääkö se osaksi menneisyyttä, tuleeko se pysymään osittain mukana menossa vai pyrinkö jatkamaan vanhaan malliin, en vielä tiedä.


Näiden pohdintojen keskeltä päätin tulla kuitenkin jakamaan rakkaan harrastukseni tuotoksia. Ompelu nyt ainakin on varmasti pysyvä osa elämääni vaikka mitä tapahtuisi, sillä uniikkiuden makuun kun on päässyt, ei sitä hevillä tyydy vain kauppojen valikoimaan. Sen tiedän myös, että tuotoksieni kuvaaminen on tullut pysyäkseen ja sen saralla puhaltaakin uudet tuulet. Loppuneen parisuhteeni myötä minulta hävisi hetkellisesti myös luottokuvaaja, mutta siinä vaiheessa ystäväni astui valokeilaan ja päätyi omasta vapaasta tahdostaan sekä innostaan kameran taakse. Eli siltäkin osalta elämäni alkaa löytämään ihan uusia uomia. Tänään tulimmekin viettäneeksi ensimmäisen kuvaustuokiomme jopa ällistyttävän hyvillä tuloksilla.


Mutta itse asiaan eli ompeluksiini. Minulla on jo jonkin aikaa ollut haaveena tehdä itse "nahkahousut", mutta luotto omiin taitoihin ei ole aikaisemmin vielä ollut siinä pisteessä, että lähtisin yrittämään haaveeni toteutusta. Talvilomalla minuun iski polttava halu lähteä toteuttamaan tätä pitkään mielessäni ollutta suurta unelmaa. Myös aikaisempi ensimmäinen ja onnistunut farkku kokeilu rohkaisi mieltäni asian suhteen. Itse kangas on ollut hyppysissäni jo vuoden 2016 loppupuolesta saakka, mutta silloin en ollut todellakaan valmis kankaan tuomiin haasteisiin.


Nyt kun viimein rohkaistuin ajatuksesta, oli minun alunperin ollut tarkoitus aloittaa jokin ihan perus helppo väliprojekti, mutta "nahkahousut" veivät voiton. Tunne oikeasta hetkestä tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, joten en voinut kuin tarttua aikaisempien farkkujeni kaavoihin ja PVC:hen. Toteutuksen kanssa lähdin liikenteeseen muokkaamalla vanhoja kaavoja sopiviksi joustavampaan kankaaseen.


Kun kaavat olivat mallillaan ja kankaat leikattu, oli aika pohtia housuihin tulevaa koristus puolta. Ensimmäisenä syntyi ajatus koristetikkauksista reisien kohdalle. Jo heti tässä vaiheessa kankaan tuomat haasteet iskivät suoraan päin naamaa, sillä kangas ei liikkunut mihinkään tavallisen- eikä myöskään teflonpaininjalan alla. Oli pakko siis alkaa kehittämään koppaskonsteja saadakseni kangas edes liikkumaan. Ensimmäisenä kokeilin ompelukoneöljyä, mutta apu siitä oli tarpeettoman lyhyttä. Seuraavana kokeilin ommella leivinpaperin läpi, joka toimi muuten hyvin paitsi irrottaessa ompeleet repsahtivat kelvottomiksi. Kävin mielessäni vaihtoehtoja jopa liukuvoiteeseen saakka, mutta onneksi siihen ei sentään tarvinnut lähteä kun keksin laittaa leivinpaperia puolittain jalan alle, niin ettei läpi tarvitse ommella, mutta kuitenkin niin, että paperi on kokoajan kankaan ja paininjalan välissä.


Tuskallisten kokeilujen jälkeen pääsin viimein homman makuun ja koristeompeleet olivat tuotapikaa reisillä. En kuitenkaan päättänyt tyytyä tähän, vaan oli näihinkin housuihin saatava vetoketjuja. Kun homma luisti, kasvoi nälkä syödessä ja päätin nämäkin housut toteuttaa kaikilla herkuilla eli myös normaalia korkeampi vyötärö oli tiedossa. Tämän myötä projektini vaatikin vielä hivenen lisää kangasta, joten piipahdus paikallisessa kangaskaupassa tuli osaksi toteutusta. Kun viimeinenkin sauma oli taputeltu, koin suurta onnistumisen iloa, koen sitä tosin vieläkin kun puen housut päälleni, koska haave oli niin kauan ollut olemassa ja se oli aina tuntunut niin kaukaiselta. Mahtava fiilis kun selättää jotain itselleen mahdottoman tuntuista!


Samalla kangaskauppa piipahduksella tulin ostaneeksi myös pari heräteostos kangasta ja toisen kankaan tuotos näkyykin näissä kuvissa. Olen alkanut taas ihan täysin hurahtamaan pääkallokuoseihin ja yhtä aikaa myös poolopaitoihin, joten ei minun auttanut kuin lähteä yhdistämään niitä kahta. Sopivasti satuin myös löytämään silloin uusimmasta Kotiliesi käsityöt -lehdestä sopivan kaavan tämän projektin toteutukseen. Nyt kun olen saanut kunnolla taltutettua oman trikoo kammoni, syntyi tämä paita yhdessä illassa. Ja kuvausta ajatellen, oli pääkallo poolotoppi täydellinen valinta PVC housujen pariksi.


-onnistumisen ilosta nauttiva Satu

2 kommenttia: