Minun ja mieheni yhteinen viikinki projekti on sitten viime postauksen edennyt hurjasti eteenpäin. Viime postauksen aikoihin kaikki vaatepuoli oli vielä suunnittelun tasolla, mutta nyt nekin suunnitelmat ovat päässeet askeleen eteenpäin. Tosin niissä suunnitelmissa ei selvitty ilman epämukavia yllätyksiä. Siinä vaiheessa kun vaatepuoli oli ajatuksen tasolla, tilasin hurjan määrän näyte paloja kankaista, jotta osaamme sitten kotona näytteitä hypistellen valita ne oikeat kankaat. Noh me sitten hypistelimme, mieteimme ja pohdeimme. Kun valinnat oli tehty, alkoi vastoinkäymiset. Kangastilausta tehdessä, järjestään melkein kaikki valitsemamme kankaat näyttivät olevan loppu ja toimitusajat olivat hurjan pitkiä. Ja tekonahan kohtaalla taas yllätti hirmu korkea erikoistilauksen toimitusmaksu, jonka myötä noin 20 euron palasta olisi tullutkin 60 euron pala. Joten arvata saattaa, suunnitelmat menivät ihan uusiksi.
Eniten minua ehkä harmitti tekonahan vaihtaminen toiseen. Olin niin tykästynyt jo valitsemaani ja arvelin, että samanlaista on vaikea saada. Tekonahka ei kuitenkaan ole mikään kangaskauppojen yleisin kangas, jota hyllyt pursuaisivat. Lähdin kuitenkin melko optimistisin mielin paikalliseen kangaskauppaan, sillä yleensä sieltä on löytynyt apu "kangas kriiseihini". Onnekseni ja helpotuksekseni sieltä löytyi kahta tummanruskeaa tekonahkaa. Toinen oli ihan tavallisen näköinen tekonahka ja toinen oli vanhan, hieman kuluneen näköisellä pinnalla varustettu. Voitte ehkä jo arvata kumman valitsin. No tietysti sen kuluneen näköisen, mikäs olisi sen parempi haarniskaan! Tämä paikallisesta kangaskaupasta löytynyt nahka oli vielä jopa parempi kuin se, jota olin ensin katsellut. Pitäisi ehkä jatkoa ajatellen opetella enemmän katsomaan ensin paikallinen ja sitten vasta harkita tilaamista. Muiden kankaiden kohdalla päätin edetä niin, että murehdin niistä vasta kun on niiden vaatekappaleiden aika.
Nahan löytymisen myötä kuitenkin pääsin oikeasti työn touhuun. Olin alunperinkin suunnitellut, että aloitan siitä vaikeimmasta ja aikaa vievimmästä eli haarniskasta. Paketissa olevaa sormeani ajatellen haarniskarenkaiden vääntely oli sitä kaikkein sopivinta hommaa kun ei tarvinnut kuitenkaan vasemmalla kädellä muuta tehdä kuin pitää pihtejä paikallaan. Oikeastaan koko homma kulki hyvällä aikataululla, koska muu haarniskaan liittyvä näperrys tuli ajankohtaiseksi niihin aikoihin kun sain paketin pois sormestani. Parempaa ajoitusta ei olisi voinut toivoa. Muutenkin koko haarniskan teon ajoitus oli kohdillaan, sillä aloitin projektin kun lomani alkoi ja sain sen valmiiksi loman viimeisinä päivinä. Lähtöönsä tiesin, että tämä jos jokin tulee viemään aikaa, mutta olen kuitenkin yllättynyt, että sain sen noin kolmessa viikossa valmiiksi. Olin odottanut haarniskan vievän vielä enemmän aikaa.
Itse haarniskan ohella tein myös haarniskan kanssa yhteensopivat käsivarsisuojat ja viimeisimpänä samasta nahasta tulus -kukkaropussukat. Alunperin tulukset minun piti tehdä mokan näköisestä kankaasta, mutta mieli muuttui nahkaa katsellessa. Lisäksi haarniskan saatuani valmiiksi, nahkaa jäi otollinen pala kahden tuluksen tekoon, joten se oli se viimeinen kankaan vaihtoon johtava seikka. Muutenkin tulusten suunnitelma muuttui kaavojen osalta. Alkujen aluksi tein tuluksista hyvin yksinkertaisen yhdestä palasta tehdyn prototyypin, mutta kun näin yhden valmiin tuluksen eräässä liikkeessä, muuttui oman tuluksen kaavani kahdesta kangaspalasta tehtävään tulukseen.
Haarniskan, käsivarsisuojat ja tulukset valmiiksi saatuani saapui sopivasti seuraavan vaatekappaleen kankaat eli projekti jatkukoon. Toki nyt tekemistä alkaa hidastamaan paluu arkeen ja töihin. Mieltäni kuitenkin lämmittää ajatus syyskuulle jääneestä viimeisestä lomaviikosta.
Aiemmat projektiin liittyvät postaukset:
Operaatio viikingit osa 1
Operaatio viikingit osa 2
-Satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti