Inspiraationa Chanel

"Hieman laatikkomainen jakku ja siinä kanttaukset, jotka reunustivat sekä jakkua että taskuja - se oli klassista Chanel-tyyliä, jota ihailtiin kautta maailman. Chanel muisti myös painottaa, että vaate pääsee oikeuksiinsa vasta kun se kannetaan hyväryhtisenä"

Vajaa kuukausi takaperin sain viimeisimmän omatekoisen vaatekappaleen valmiiksi. Tämä oli alunperin tehtävien listalla jo keväällä, mutta kesämekot veivät minut mennessään enkä malttanut aloittaa jakku projektia aikaisemmin. Viimein kun ystävieni häät lähestyivät, jonne olin tätä jakkua suunnitellut, oli aika ryhtyä tuumasta toimeen.

Visio jakun väsäämiseen lähti halusta olla häissä kokonaan pukeutuneena omatekoisiin vaatteisiin. Mallia miettiessä jakun oli oltava mekon kanssa sopiva, mutta jatko käyttöä varten halusin sen olevan käypä myös housujen parina. Makuni tuntien myös pieni klassisuus oli plussaa, jotta jakku olisi tyylillisesti muihin vaatteisiini sopiva.

Inspiraatiota hain vanhoista käsityölehdistä, sillä olin ajatellut pitkästä aikaa tehdä valmiista kaavoista. Enemmän tekemisiä seuranneet tietävätkin, että olen tavattoman huono käyttämään valmiita kaavoja ja ohjeita, siksi suurin osa ompeluksistani onkin täysin oman ajatukseni tuotosta. Noh, mutta tällä kertaa ajattelin taas haastaa itseni tekemään valmiilla ohjeella ja kaavoilla.

Lehdet selailtuani vaihtoehdot rajautuivat kahteen, ihan perusmalliseen jakkuun ja tähän malliin. Lopulta päädyin tähän Chanelin inspiroimaan jakkuun. Ajattelin sen olevan kuitenkin tyylillisesti sopivampi ja paremman näköinen mekon kanssa puettuna. Muutenkin minua houkuttelee aina ihan hirveästi käsityölehtien tällaiset "inspiraatiota menneiltä vuosilta" -tyyppiset kaavat.

Kangas valinta oli tämän kohdalla haastava. Tiesin haluavani jotain vanhanaikaisen näköistä, mustaa tai mustavalkoista. Vaihtoehtoja selatessani löysin vain paljon ihan kivoja kankaita, mutta en mitään sykähdyttävää. Kun olin jo luovuttamassa ja tyytymässä ihan kivaan kankaaseen, löysin tämän. Tämä kangas oli kaikkea, mitä olin osannut toivoa, aivan täydellinen! Kukkaron nyörejä kiristelemättä päädyin tähän sykähdyttävän kauniiseen, klassiseen mustavalkoiseen. Reunustuksiin valitsin uhkarohkeasti mustan silkin.

Itse jakun ompelu sujui melkolailla ongelmitta, lukuunottamatta valmiskaavojen perus ongelmia omaan vartalooni nähden, liian leveät hartiat, liian leveät hihat. Niistä kuitenkin selvisin pienillä hienosäädöillä. Tuskan hetket tämän jakun kohdalla alkoi vasta silkki reunoja tehdessä. Materiaalina silkki on minulle entuudestaan tuntematon, eikä ilmeisesti mikään helpoimmasta päästä työstää. Välillä meinasi kyllä usko loppua silkin kanssa räpeltäessä ja olin jo henkisesti valmistautunut siihen, etten saisi jakkua ajallaan valmiiksi. Lukemattomien purkamisten ja hermojen menetyksien jälkeen sain silkit paikoilleen häitä edeltävänä iltana.

Valmiiksi tämän saatuani vannotin kovaan ääneen never again silkille. Saa nähdä, mutta luulisimpa ainakin jonkun tovin vältteleväni sitä kuin ruttoa.

-Satu