Viime syksynä saatoitte ehkä huomata minussa pientä fanaattisuutta Halloweeniä kohtaan. Jos viime vuotinen oli jo liikaa, kannattaa harkita tarkkaan lukeakko postausta tämän pidemmälle, sillä tämän vuoden valmistelut on jo aloitettu. Ensimmäiset ideat tosin lensivät ilmoille jo loppu talvesta kun innostuimme tankkaamaan itsemme täyteen Viikinkien tuotantokausia (toisin sanoen mieheni into tarttui myös minuun). Vakavamielisemmät ideoinnit ja suunnittelu alkoi noin kuukausi pari takaperin. Silloin päätimme, että tänä vuonna panostamme viimisen päälle, päästä varpaisiin, asujen kanssa. Nyt olemmekin ruvenneet sanoista tekoihin.
Ajatuksena vaatepuolen kanssa on se, että minä teen itselleni ja miehelleni kaikki asuihin tarvittavat vaatteet. Siksi projektille onkin varattava rutkasti enemmän aikaa kuin aiempina vuosina. Niinpä viimeisimmät viikot ovat menneet hommaa helpottavien kaavojen metsästyksessä, oikeanlaisten kankaiden etsiskelyssä, kangasmallien hypistelyssä ja väri yhdistelmien miettimisessä. Alkuviikosta tulimme tehneeksi jo ensimmäisen kangas ja kaava tilauksen sekä kävimme paikallisissa kangaskaupoissa kartoittamassa kangas hankintoja. Tällä hetkellä vaatteiden teko tarpeista hyppysissämme on vasta tekonahka, haarniska renkaat sekä takkien duffelisulkimet.
Halusimme mennä tämän viikinki projektin kanssa lähes äärimmäisyyksiin saakka, siksi myös kukkaropussukat pitää olla teemaan sopivat. Joten kaavoja ja kankaita odotellessa olen kerinnyt tekemään testiversion asuun kuuluvasta tulus kukkarosta. Sain testiversiosta oikeastaan juuri sellaisen, mitä olin ennalta suunnitellutkin. Toteutuksen kanssa lähdin hyvin yksinkertaisella liikenteeseen ja kukkaro koostuukin täysympyrästä kangaspalasta, joka on vain reunoilta kiristetty suppuun.
Kuten kukkaroidenkin kohdalla, haluan tämän projektin kanssa vältellä kaikkein näkyvimpiä nykykeinoin tehtyjä saumoja. Toki tämä sattaa joissain kohdissa hankaloittaa projektin toteutusta, mutta katsotaan miten pitkälle pääsen niitä karttelemalla. Ja kuten aikaisemmin sanoin äärimmäisyyksiin meneminen on tämän projektin avainsana. Olen aikaisemmin tehnyt muutamia Halloween asuja, mutta jotenkin tämä projekti on ylitse kaikkien muiden ja olen jo nyt asennoitunut tähän valtavalla tarmolla.
Jottei itse tekeminen olisi vain minun kontollani, lupautui mieheni tekemään minulle kilven vähän niin kuin vastalahjaksi vaatteista. Jotenkin vain olen hirveän innoissani koko tästä projektista ja omalla mörökölli tavallaan myös miehenikin. Voitte varautua, että tästä aiheesta tulee jatkossa vielä monen monta postausta.
-Satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti